Pannukahvia

Autiotuvan seinällä on yleensä ohje. Siinä kerrotaan mm. kenelle tupa on tarkoitettu, kuinka kauan siellä sopii viipyä, miten polttopuita käytetään, mitkä ovat tuvan koordinaatit ja mitä tehdään lähtiessä. Ohjeita tarvitaan, sillä autiotupa on yhteinen tila, eikä erämaassakaan yhteiselo aina synny itsestään.

Kävin kesälomalla Kemihaaran erämaassa. Minulla on ollut itse asiassa jo pidemmän aikaa ajatuksena, että kävisin Uittipiekalla saunomassa. Tänä vuonna tämä toteutui. Kerron tässä hieman siitä, millaisena erämaa minulle näyttäytyi. Mitään varsinaista vaelluskertomusta reitteineen en kirjoita, koska reissu oli käytännössä poluttomalla kairalla kävelemistä ja alla oli jo viikon roadtrip Pohjois-Norjassa. Metsähallituksen Luontopalvelut kuvailee Kemihaaran erämaata seuraavasti: Kemihaaran erämaa-alueella Savukosken alkuvoimainen luonto on läsnä joka askeleella tai suksenvedolla. Maisemassa vuorottelevat tunturit ja vaarat, laajat aapasuot ja männikkömaat sekä kuusikoiden katveessa villeinä kiemurtelevat purot ja joet. Hiljainen ja reititön erämaa soveltuu kohteeksi kokeneelle ja hyvin varustautuneelle eränkävijälle.

Olet ostanut kesällä jo kaksi makuupussia: halvan ja hyvän. Et tiedä vielä tätä, mutta jossain vaiheessa retkeilyvarusteiden hankkimista vastaan tulee kysymys, johon kauppiaalla on jo sinulle vastaus: tarvitset vielä ainakin yhden.

Illat pimenevät, kohta saapuu syksy. Tämän kesän lomavaellukset on koettu ja mieli alkaa haikailemaan jo seuraavan kesän erämaaseikkailuihin. Suomen viralliset erämaa-alueet tarjoavat monipuolisia ja jylhiä pohjoisen luonnonmaisemia. Suomen suosituin ja tunturimaisemiltaan korkein alue on Käsivarsi, josta löytyy myös Halti-tunturi. Inarin ja Sodankylän rajalla sijaitseva Hammastunturi tunnetaan puolestaan vanhana kulta- ja poronhoitoalueena, kun taas Inarijärven itäpuolella levittäytyvä Vätsäri on erittäin kivinen ja vetinen, täydellistä rauhaa tarjoava erämaa. Utsjoella ja Inarissa sijaitseva Kaldoaivi on puolestaan laajoista tunturikankaistaan tunnettu Suomen suurin erämaa-alue. Muotkatunturi, Paistunturi ja Tsarmitunturi ovat tyypillisiä pohjoisen erämaita, joille ominaisia ovat avoimet tunturit ja mäntymetsät. Länsi-Lapissa sijaitsevat Pöyrisjärvi, Tarvantovaara ja Pulju erottuvat edukseen laajoilla soillaan, kairasuomaillaan ja matalammilla tuntureillaan. Kokonaisuuden täydentävät...

Kävin Patvinsuon kansallispuistossa. Parin yön isä-poika-retkellä käytiin, kun saatiin yhteistä aikaa järjestymään. Olen käynyt Patvinsuon kansallispuistossa kerran, viime kesänä. Patvinsuolla on vaikea kiirehtiä. Pitkospuut kulkevat soiden halki, mäntymetsät jatkuvat horisonttiin ja Suomunjärven rannalla tuntuu siltä kuin aika olisi hidastunut. Kansallispuisto huokuu perinnettä, mutta ehkä vielä enemmän se kertoo siitä, mistä suomalainen hyvinvointi on kasvanut. Moni suomalainen mieltää talousmetsän avohakkuuksi tai taimikoksi. Todellisuudessa suurin osa talousmetsästä näyttää juuri tältä. Suomalaisen metsän historia ei ole kertomus luonnosta vastaan ihminen. Se on kertomus siitä, miten sama metsä on eri aikoina elättänyt ihmistä eri tavoin. Kun kuljen Suomun vartta, mietin, mikä oikeastaan on suomalaisen metsän tehtävä. Olla koskematon? Tuottaa puuta? Sitoa hiiltä? Tarjota elämyksiä? Vai kenties kaikkea tätä yhtä aikaa? Juuri siksi metsäkeskustelu on niin vaikeaa – ja niin tärkeää. M...

Edellisessä kirjoituksessa esittelin Hammerfestia matkakohteena. Yksi kaupungin kiinnostavimmista tarinoista ansaitsee kuitenkin oman kirjoituksensa. Se alkaa satamasta, kulkee vanhan laivan, patsaan ja museon kautta ja päättyy lopulta omalle ruokapöydälleni.