Tekstit

Telttayön fysiikkaa

Kuva
Moni retkeilijä on herännyt tilanteeseen, jossa telttakangas on sisältä märkä. Monilla vaikuttaa olevan ensimmäinen ajatus siitä, että teltta vuotaa. Useimmiten kyse ei kuitenkaan ole sateesta tai huonosta teltasta, vaan täysin normaalista ilmiöstä: ilman kosteuden tiivistymisestä eli kondensaatiosta. Tässä postauksessa ajattelin hieman avata teoriaa ja havaintoja telttailun ympärillä, tai kuten nimenmukaisesti sanotaan – kostean yön havaintoja. Kosteus teltassa. Kuvituskuva. Kuva luotu tekoälyllä / ChatGPT. Teoriaa teltan kondensaatiosta Ilmassa on aina vesihöyryä. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan kosteutta itseensä. Kun ilma jäähtyy, sen kyky sitoa vesihöyryä heikkenee. Lopulta vastaan tulee piste, jossa ilma ei enää kykene pitämään kaikkea kosteutta kaasumaisena. Tätä pistettä kutsutaan kastepisteeksi. Tällöin ylimääräinen kosteus tiivistyy vedeksi mm. kylmille pinnoille. Telttayössä tällainen pinta on yleensä telttakangas. Ihminen itse tuottaa yllättävän pa...
Lähetä kommentti
Read more »

Kun et ole varma, älä tee mitään

Kuva
Kesä on täällä. Olen viime aikoina taas pohtinut avotuliin liittyvää keskustelua. Erityisesti sitä, kuinka nopeasti keskustelu menee siihen, mikä on juridisesti sallittua ja mikä ei. Suomalaiset rakastavat sääntöjä. Tai ehkä suomalaiset rakastavat enemmän sääntöjen tulkintaa kuin itse sääntöjä. “Onko tämä nyt lain mukainen avotuli?” “Saako risukeittimen sytyttää?” “Entä kynttilä?” “Onko tässä metsäpalovaroitus vai ruohikkopalovaroitus vai puolikas varoitus?” "Onko maastopalovaroitus keltaisella vai oranssilla?" Samaan aikaan metsä palaa yhdestä tupakantumpista. Ja kyllä — tupakointi ei ole kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Silti maastopaloja syttyy tupakasta. Ja niistä on tullut myös korvausvastuita. Ei tuli kysy, oliko toiminta juridisesti “avotuli”. Se kysyy lähinnä: syttyikö. Usein retkeilijällä maalaisjärki onkin parempi työkalu kuin lakikirja. Mutta kun laki ei yksiselitteisesti kiellä… Ehkä laki ei kiellä. Mutta sytyttäjä on aina vastuussa tulestaan. Tämä...
Lähetä kommentti
Read more »

Siirtymä kirjallisesta eräkokemuksesta audiovisuaaliseen

Kuva
Sinivuokko, huhtikuu Aamulla metsässä on hiljaisuus, joka ei synny äänettömyydestä. Äänet vain asettuvat paikoilleen Saman huomaa joskus tekstissä. Ja nykyään yhä useammin myös videossa. Suomalaisessa eräperinteessä kokemus on kulkenut pitkään kirjoitetun sanan kautta. Samuli Paulaharju tallensi havaintoja, A. E. Järvinen teki luonnosta kertomuksen, ja myöhemmin Kemppinen toi tunnetuksi, popularisoi. Jouni Laaksonen jatkoi ja kirjoitti varusteista. Kirjoitti reittejä auki niin, että niihin saattoi lähteä mukaan jo ennen kuin kengät kastuivat. Teksti oli kartta, mutta myös tulkinta. Nyt kartta on saanut uuden muodon. Videolla metsä ei enää ole vain kuvattu, vaan koettu. Ei tarvitse kuvitella, miltä tunturi näyttää, kun sumu nousee - sen näkee. Ei tarvitse lukea, kuinka kahvi höyryää aamussa; sen  näkee ja kuulee. Kokemus ei kulje enää kirjoittajan kautta, vaan suoraan katsojalle. Tai ainakin siltä se tuntuu. Silti jotain pysyy. Se on tuttua. Retkeily ei ole Suomessa mikä tahansa har...
Lähetä kommentti
Read more »

Vähän kerrallaan

Kuva
Olen tätä blogia kirjoitellut nyt parisen vuotta. Ajattelin katsoa vähän taaksepäin. Kun luen ensimmäistä postausta nyt, huomaan jotakin, mitä en silloin vielä nähnyt. Blogi on ollut oikeastaan juuri sitä, mitä ajattelin sen olevan. Ajatus oli silloin kuitenkin enemmän tunne kuin määritelmä. Mustikoita kuksassa Nyt se on kirjoitettu auki, vähän kerrallaan. Kaikkea en silti ole kirjoittanut. Eikä ehkä tarvitsekaan. Osa asioista on sellaisia, että ne toistuvat eri reissuilla melkein samanlaisina. Nuotio, kahvi, joku yksinkertainen ruoka. Samat liikkeet, samat välineet. Niistä ei synny joka kerta uutta tekstiä. Mutta ne tuntuvat silti vähän erilaisilta joka kerta. Ehkä tämä blogi onkin enemmän jälki kuin suunnitelma. Ei koko matka, vaan ne kohdat, joissa on pysähtynyt. Pitkospuut metsässä Kaikki kohdat eivät ole samanlaisia. Toiset jäävät paremmin mieleen, toiset häviävät taustalle. Ehkä sama näkyy myös siinä, mitä muut jäävät tässä blogissa lukemaan. Blogin suosituimmat aiheet ovat ollee...
Lähetä kommentti
Read more »

Retkikeittiö – Toimivaa ruokaa retkelle: e-kirja on nyt saatavilla

Kuva
Retkikeittiö – Toimivaa ruokaa retkelle on nyt saatavilla e-kirjana Google Play Kirjoissa. Kirja kokoaa yhteen retkiruokaan liittyviä ajatuksiani, käytännön ratkaisuja ja reseptejä hieman blogia laajemmassa muodossa. Lisäksi kirjasta on saatavilla lyhennetty PDF-versio tämän blogin kautta. Ote kirjan kappaleesta Tarvikkeet ja välineet Olen kirjoittanut tähän blogiin retkiruokareseptejä ja erilaisia huomioita retkikeittiöstä. Mielessä on kuitenkin pitkään ollut ajatus siitä, että samoja teemoja voisi käsitellä myös yhtenäisenä kokonaisuutena: ei vain yksittäisinä resepteinä, vaan laajemmin siitä, miten itse ajattelen retkiruokaa, ruoan valmistelua ja ruokailua retkillä. Blogiin tällainen kokonaisuus ei oikein tuntunut luontevalta, joten vuodenvaihteen tienoilla ajattelin, että e-kirja voisi olla siihen sopiva muoto. Alkuvuosi onkin kulunut osittain e-kirjojen tekniseen toteutukseen tutustuessa ja osittain itse kirjaa rakentaessa. E-kirjojen pariin olen päässyt vasta hiljattain hank...
Lähetä kommentti
Read more »

Ostin kirjan Google Play Kirjoista – miten luen sen Kobolla?

Kuva
Google Play Kirjat on helppo tapa ostaa e-kirjoja. Mutta jos lukulaitteena on esim. Kobo, vastaan tulee nopeasti pieni käytännön ongelma: kirja ei siirrykään laitteeseen suoraan ja noin vain. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, miten ostettu kirja saadaan siirrettyä Kobolle luettavaksi. Kobo Libra Colour e-kirjojen lukulaite Taustaa Kun ostat kirjan Google Play Kirjat -palvelusta, se on yleensä suojattu DRM:llä (Digital Rights Management). Kobo taas käyttää omaa ekosysteemiään (Rakuten Kobo), eikä se suoraan ymmärrä Googlen kautta ostettua DRM-suojattua tiedostoa. Toisin sanoen: kirja ei ole "vapaa" epub-tiedosto, et voi kopioida sitä suoraan laitteeseen, vaan tarvitset väliin yhden ohjelman: Adobe Digital Editions in. Adobe Digital Editions (ADE) on ilmainen e-kirjojen lukuohjelma, jota käytetään erityisesti kirjastolainojen ja tekijänoikeussuojattujen (DRM) teosten lukemiseen tietokoneilla ja mobiililaitteilla. Kuinka kirjan saa Kobon e-lukijaan? Ennen kuin aloitat, tarvitset:...
Lähetä kommentti
Read more »

Poika, joka rakasti lintuja

Kuva
Kävin Salon taidemuseossa katsomassa näyttelyn Poika, joka rakasti lintuja , eli Hannu Hautalan retrospektiivin. Näyttely ei ollut minulle vain katsaus tunnetun luontokuvaajan uraan, vaan myös eräänlainen paluu ja muistutus omaan varhaisempaan katsomisen tapaani. Hautala on ollut yksi niistä kuvaajista, jotka ovat aikanaan innoittaneet minua valokuvauksen pariin. Näyttelyjuliste Salon taidemuseon ulkoseinällä. Luontovalokuvausta 1980-luvulla Lapsuudessani ja nuoruudessani 1980-luvulla luontokuvaus näyttäytyi pitkälti kirjojen, lehtien ja yksittäisten nimien kautta. Hannu Hautalan lisäksi mieleen jäivät erityisesti Jorma Luhta ja Heikki Willamo. Heidän kuvissaan oli jotain sellaista, mikä teki vaikutuksen jo silloin, vaikka en osannut sitä tarkasti sanoittaa. Kuvissa oli läsnäoloa, kärsivällisyyttä ja vakavuutta, joka ei ollut raskasta vaan hiljaista. Niissä luonto ei ollut pelkkä tausta, vaan itse asia. Näin jälkeen päin ajateltuna, niissä ei ollut vain maisema tai eläin kuvattuna, va...
Lähetä kommentti
Read more »